Teini-iän haaveet ekoyhteisöstä sekä Panu Kailan kirjoitukset perinnetalon korjauksesta ja hengittävistä rakenteista johtivat intuitiivisen nopeaan päätökseen rakentaa oma talo ekokylään. Ja vaikutti siihen myös tulevien naapureiden reippaat kädenpuristukset ja heidän vilpitön halunsa antaa kokemuksensa ekologisesta rakentamisesta meidän käyttöömme. Aivan alkumetreillä tutustuimme naapuritontin varanneeseen perheeseen. Samanikäisten lasten melskatessa totesimme haaveiden talojemme muistuttavan niin paljon toisiaan, että päätimme alkaa mittavaan projektiin yhdessä. Naapureiden suosituksesta valitsimme arkkitehdiksemme Bruno Eratin. Hänen kokemukseensa luottaen aloimme rakentaa puutaloa, jonka rakenteet läpäisevät vesihöyryn (ns. hengittävä rakenne). Suuret ikkunapinnat suunnattiin etelään ja talon keskelle sijoitettiin leivinuuni ja vesitakka. Vesitakka, aurinkokeräimet ja sähkö lämmittävät vesivaraajaa. Lattialämmitys kulkee alakerrassa hiekassa, joka varaa lämpöä ja siirtää sen lautalattiaan. Yläkertaan laitoimme selluvillaa ääntä eristämään sekä lämmönjakolevyt lautalattian alle.
Brunon suosituksesta päädyimme lämpötaloudelliseen puolitoistakerroksiseen taloon, joka muistuttaa olemukseltaan rintamamiestaloa. Olemme pyrkineet käyttämään mahdollisimman ekologisia rakennusmateriaaleja. Betonia käytimme mahdollisimman vähän ja puuta sen ijaan paljon. Puupinnat on käsitelty mm. sellupohjaisella maalilla, pellavaöljyvahalla ja –maalilla. Naapurin puuseppä rakensi keittiöömme saarekkeen ja perunalaatikoita hyllyiksi, kaapistot ostimme käytettynä ja maalasimme pellavaöljymaalilla.
Peltotontti on toisaalta mahdollistanut oman vapaan puutarhan visioinnin, mutta osoittautunut myös työlääksi massiivisten istutustöiden vuoksi. Etelään avautuva kasvimaa tuotti jo ensimmäisenä kesänä komeat porkkanat ja perunat sekä kauniin yrttipenkin. Olemme iloinneet myös tontilla pulppuavasta lähteestä, jonka vettä voimme hyödyntää kasveille. Kesällä puutarhaa elävöittivät myös neljä kaunista kanaa, jotka vapaana tepastellen osoittautuivat mullantonkijan parhaiksi kavereiksi. Kolme vuotta sitten aloitettu työ on edelleen kesken. Yläkerta valmistunee pian, ulkorakennus saunoineen odottaa vielä työhön tarttumista. Ekologinen talo on hitaasti ja työläästi muuttunut haaveesta todeksi. Naapurit taas ovat muuttuneet matkan aikana ystäviksi.
Hannu ja Reetta